Jännityspäänsärky

Jännityspäänsärky

Jännityspäänsäryn tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta yleensä oireita saattavat aiheuttaa lihasten ylirasitustilat ja lihasiskemia, niskan proprioseptinen häiriö ja kaularangan nivelten ylikuormitus, lihasten toiminnalliset häiriöt sekä hermojen pinnetilat ja stressi. Sille on tyypillistä oireiden pahentuminen iltaa kohden ja kiputuntemus on tyypillisesti tasaista, jatkuvaa ja päivittäistä. Oireet esiintyvät puristavana tai vannemaisena kipuna ohimoilla ja takaraivossa. Siihen voi liittyä huimausta, masennusta ja väsymystä sekä käsien puutumista etenkin öisin. Jännityspäänsärky voi kroonistua ja sen oireiden tiheys voi vaihdella yksilöllisesti. Tällä hetkellä jännityspäänsäryn ensisijainen hoitomuoto on liikunta, kipulääkitys sekä manuaalinen terapia. Jännityspäänsäryn hoidossa tavoitteena on ehkäistä päänsäryn kroonistuminen tai lieventää jo kroonistuneen päänsäryn oireita sekä vähentää mahdollisen kipulääkityksen määrää.

Jännityspäänsäryn osteopaattinen hoito

Jännityspäänsäryn hoidossa osteopaatti hoitaa työdiagnoosinsa mukaisesti, mutta yleisiä hoitokohteita ovat niskan, kallon ja hartioiden lihaskireydet, kaularangan liikkuvuuden optimoiminen, verenkiertoon vaikuttavien kudosten (lihasten sekä lihas- ja luukalvojen kireydet) rentouttaminen sekä hermopinteiden vapauttaminen. Leukanivelen ja purentalihasten käsittelyt ovat mahdollisia. Myös stressi voi olla ylläpitävänä tekijänä lihaskireyksissä ja sitä kautta merkittävä tekijä jännityspäänsäryn hoidossa.